Ensimmäisen riidan roihahdus

Ensimmäinen iso riitamme roihahti melko pian tutustumisemme jälkeen, heti ensimmäisellä yhteisellä ulkomaanmatkallamme Virossa. Reissuun lähdimme kahdestaan, sillä halusimme keskittyä vain toisiimme.


T - Minulla oli takanani raskas työpäivä, enkä ehtinyt missään vaiheessa levätä, kuten minulla yleensä on tapana. Tämän lisäksi meillä oli kauhea kiire laivaan, ainakin Even mielestä, ja pinnani alkoi kiristyä hänen panikointinsa ja hoputtamisensa takia. Itse hän seisoi ulko-ovella valmiina kuin partiotyttö, minun vielä pakkaillessa viimeisiä tavaroitani. Mielestäni ehdimme kuitenkin oikein hyvin!

- Minua ärsytti Teemun viime tinkaan jätetty pakkaaminen, koska itsehän olen joka paikassa aina vähintään 15 minuuttia etuajassa. Laivassa Teemu oli todella hiljainen, ja halusikin ihan ensimmäiseksi mennä hyttiin ottamaan nokoset, kun minä taas olisin tahtonut pidellä häntä kädestä kiinni ja kiertää kaikki mahdolliset kaupat.
Neuvoteltuamme teimme kompromissin. Teemu vakuutteli minulle, että hän olisi paljon parempaa seuraa jos saisi torkahtaa edes hetkisen. Lepäiltyämme hytissämme jonkun aikaa, kiersimme kaupat. Kumpikin sai tahtonsa läpi, vaikkakaan asioiden järjestys ei ollut minulle ensin mieluinen. Teemu oli kuitenkin oikeassa, hän oli paljon parempaa seuraa pienten torkkujen jälkeen, ainakin hetken.

- Tallinnassa kävellessämme kohti hotelliamme, puhelimeni navigaattori meni tilttiin eikä suostunut toimimaan oikein. Kokeilin monta kertaa uudelleen, mutta ei. Olin jo valmis paiskaamaan koko vekottimen jorpakkoon. Tuskaani ei helpottanut yhtään se, että Eve neuvoi vieressäni että mihin suuntaan meidän hänen mielestään kuuluisi mennä. Kaiken kukkuraksi hän oli oikeassa, nyt muutama vuosi myöhemmin voin sen tunnustaa. Evellä on hyvä suuntavaisto!

- Teemu oli selvästi hukassa ja minä päättäväisesti muka tiesin, että mihin meidän pitäisi mennä. Tämä taas ärsytti Teemua. Hän olikin jo vähällä rikkoa puhelimensa ja tilata taksin. Minä taas jatkoin kävelyäni eteenpäin ja olin aivan hiljaa. Myönnän, että Teemun äkkipikaisuuteen tuli aivan uusi ulottuvuus. En ollut aikaisemmin nähnyt hänestä tätä puolta. Siksi minä olin hiljainen ja jopa pelkäsin.

Loppumatka sujui hiljaisesti, mutta kaikesta huolimatta löysimme perille. Hotellilla emme edes jutelleet, vaan kumpikin nukahti omaan sänkyynsä. Seuraavana päivänä puhuimme asiat halki ja purimme fiiliksiämme avoimesti. Pyysimme ja annoimme anteeksi. Loppujen lopuksi nauroimme tapahtumille, ja jälkimmäinen puolisko ensimmäisestä yhteisestä matkastamme sujuikin ihanasti toisiamme halaillen ja pusutellen.



Puolisen vuotta ensimmäisen riitamme jälkeen suhteessamme alkoi selvästi raskaampi ajanjakso, riitelimme lähes päivittäin. Parisuhteemme niin sanottu "hioutumisvaihe" alkoi hyvin nopeasti. Olimme ottaneet sen askeleen, että uskalsimme näyttää tämän hieman ikävämmän puolen itsestämme, uskalsimme näyttää toisillemme sen, miten riitelemme. Kaksi erillistä ihmistä alkoivat hioutua kuin yhdeksi timantiksi. Tämä vie aikaa, mutta me kestimme nämä riidat, vaikka se olikin välillä todella raskasta. Anteeksiantaminen ja -pyytäminen ovat avainasemassa. Hioutuminen tekee kipeää.

Nykyään nämä menneet tapahtumat kuitenkin lähinnä naurattavat. Muistamme kaiken kuin eilisen päivän. Olemmekin jälkeenpäin jutelleet, että voi miten eri tavalla ja paremmin sitä olisikin voinut silloin toimia! Olimme seurustelleen vasta noin kuukauden, joten hädin tuskin tunsimme toisiamme. Ei sitä silloin vielä tiennyt, että mitkä asiat ovat niitä, mitkä kumppania itsessä ärsyttävät. Onneksi juttelimme asiat halki, se on ehdottomasti parasta meidän avioliitossamme, me puhumme aivan kaikesta.


***

Huom! Riitely on aiheena niin laaja, että päätimme kirjoittaa siitä trilogian. Ensimmäisessä osassa, Repivän raadollinen riitely, käsittelimme sitä, millaisia me olemme riitelijöinä. Kirjoitukseen pääset TÄSTÄ LINKISTÄ.

Vinkki: Lue lisää ensimmäisestä matkastamme henkilökohtaisista blogeistamme:
Hattarapilven varjossa - SYKSYÄ KARKUUN
Ikuinen optimisti - ROMANTTINEN JUMALA

EDIT: 23.11.2018 Korjattu muutamia kielioppivirheitä.

Kuvat: Anni Enqvist



Eve & Teemu

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Treffit - arjen timantti

Meiltä on joskus kysytty, että miksi laitamme lapset niin usein hoitoon päästäksemme treffeille? Miksi tarvitsemme niin paljon kahdenkeski...

© Sinetiksi • Theme by Maira G.